Iho - meidän SUURIN elin

Elimistön suurimpana elimenä iho painaa arviolta neljä kiloa ja on pinta-alaltaan noin 2 m2 . Iho koostuu kolmesta ihokerroksesta, jotka ovat uloimmasta kerroksesta lähtien orvaskesi eli epidermis, verinahka eli dermis ja ihonalainen rasvakerros eli subkutis. Ihossa on myös niin sanottuja apuelimiä, karvatuppeja sekä tali-ja hikirauhasia.

 

Epidermis uusiutuu jatkuvasti, mitä kutsutaan keratinisaatio prosessiksi. Uusia soluja syntyy epidermiksen alimmasta tyvisolukerroksesta, josta ne kulkeutuvat jakaantumalla oksalolukerrokseen ja sieltä edelleen jyväissolukerrokseen sekä lopulta epiteelin pinnalle. Jakaantuessaan solut muuttavat muotoaan ja kuolevat keratinosoituneiksi soluiksi saavuttaessaan epidermiksen uloimman sarveissolukerroksen. Ihosolujen uusiutumisessa eli keratinosyyttien kulkeutumisessa tyvisolukerroksesta sarveissolukerrokseen kestää noin 4 viikkoa.

Dermis on moninkertaisesti epidermistä paksumpi ihokerros eli noin 0,5-1,5 mm ja eroaa orvaskedestä myös runsaalla verisuonistolla. Epidermis ja dermis kiinnittyvät toisiinsa tyvikalvolla .

Dermiksessä on erotettavissa kaksi kerrosta, joita on retikulaarinen dermis eli verkkokerros ja papillaarinen dermis eli nystykerros. Papillaarisessa dermiksessä on nystymäisiä ulokkeita, jota sanotaan dermis papillaeksi. Ulokkeissa on paljon verisuonia, jota kautta myös epidermis saa tarvittavia ravinteita.

Dermiksen tärkeimpiä toimintoja on tukea kudoksia, välittää iholle ravinteita ja vastata hermotuksesta eli toimia tuntoaistimusten välittäjänä. Runsaan verisuoniston lisäksi dermiksessä on elastiinin ja kollageenin muodostamaa sidekudosta. Dermiksessä on myös fibroblasteja, tuntohermoja ja geelimäistä ei-säikeistä sidekudosta. 

Fibroblastit toimivat sidekudoksen kuten kollageenin ja elastiinin muodostajina. Kollageeni toimii ihossa yhtenä tärkeimpänä tukimateriaalina sen kestävyyden vuoksi. Ihon tarvittava lujuus on kollageenin muodostamien säiekimppujen ansiota, jotka ovat paksuimmillaan retikulaarisessa dermiksessä. Kollageenia on ihon kuivapainosta arviolta 70 % ja sen hajottamiseen kykenee vain erityiset entsyymit kuten kollagenaasi.

Samoin kun kollageenin merkitys määräytyy iholle antaman tuen mukaan niin elastiini vastaa ihon joustavuudesta ja kimmoisuudesta. 

Ihon vanheneminen 

Ihomme alkaa todistetusti vanheta 25 ikävuoden jälkeen. Solujen tuotanto hidastuu, iho menettää kosteuttaan ja vastustuskykyään ulkoisille rasituksille. Ihokudosten kimmoisuuden vähentyminen on juonteiden ja ryppyjen perimmäinen syy. Kun vanhenemme, ihomme rakenne muuttuu niin kronologisella kuin fysiologisellakin tasolla pääasiallisten seurausten ollessa vähentynyt puolustus- ja paranemiskyky sekä muutokset ulkonäössä ja lämmönsäätelyssä. Verinahassa tapahtuukin paljon tärkeitä muutoksia: vanhetessamme dermis ohenee lähes 20% ja kudoksen hajoamisesta johtuen ihon kimmoisuus vähenee. Itse ihokudoksen vanheneminen johtuu solujen jakautumisen ja yhdistymisen sekä kollageenin-ja elastaanisäikeiden tuotannon vähenemisestä . Telomeerit lyhenevät. Hormonaaliset muutokset kehossa näkyvät myös ihossa. Dermis on yhdistävä kudos. Se tukee ihoa ja antaa sille mekaanista pysyvyyttä sen muodustuessa tietyistä soluista, fibroblasteista, pitkulaisen tai tähden muotoisista soluista, jotka ovat vastuussa mm. kollageeni- ja elastaanisäikeiden muodostumisesta.

Kasvutekijöiden löytämisen ja niiden toiminnan ymmärtämisen jäljiltä ovat Natinuelin tiedemiehet ymmärtäneet enemmän ihon toimintoja ja miten niihin vaikuttaa. Yksi tärkeimmistä kasvutekijöistä on FGF (FGF-2) (Fibroblast Growth Factor) ja sillä on eniten vaikutuksia ihoomme. Se helpottaa solujen jakautumista ja paranemista sekä elvyttää kollageenin tuontantoa. Kasvutekijät ovat molekyylejä, joita kehosta löytyy luonnostaan. Ne ovat proteiineja tai peptidejä, joilla on monia fysioligisia toimintoja. Muut ihontoiminnoille tärkeät kasvutekijät: orvaskeden kasvutekijä (EFG), palateelikasvutekijä (PDFG) verisuonien endoteelinen kasvutekijä (VEGF) ja fibroplastien kasvutekijä FGF. FGF-2 / Hepaaanisulfaatti FGF muodostuu vähintään 24 koodatuista geenien osista ja sisältää aminohappoa. Yksi tärkein on FGF-2 kasvutekijä, tällä kasvutekijällä on paljon toimintoja sen osallistuessa mm. solujen uudistumiseen ja fibroplastien lisääntymiseen.

SOLUVÄLIAINE MUODOSTUU PROTEOGLYKAANEISTA JA GLYKOSAMINOGLYKAANEISTA (GAGs).

Fibroplastit muodostavat soluväliaineen, joka koostuu yhdistävistä säikeistä, kuten kollageenista ja elastaanista sekä niitä ympäröivistä glykoproteiineista, proteoglykaanista ja glykosaminoglykaanista (GaG) muodostuneesta perusaineesta. Proteoglykaani on proteiinin ja glykosaminoglykaanin yhdistelmä. Näiden kahden ketjun yhdistelmä syntyy solun Golgin laitteessa. Proteoglykaanit voidaan siirtää solun ulkopuolelle soluväliaineeseen taikka ne voivat muodostua osaksi plasman solukalvoa.

Proteoglykaaniproteiinit ovat elintärkeitä kollageensäikeille, koska ne sekä keräävät että varastoivat vettä ja ylläpitävät kimmoisuutta. Toisin sanoen, ne ylläpitävät ihon kykyä joustaa ja palautua alkuperäiseen muotoonsa. Soluväliaine onkin kuin luonnollinen pesusieni. Iän myötä soluvälittäjäaineen sisältämien proteiinien määrä vähenee, joka johtaa syvään nestehukkaan ja kuivumiseen. Vanhojen fibroplastien lukumäärä ja yhdistymisaktiivisuus vähenee. Proteoglykaanin ja glykosaminoglykaanin muodostuminen vähenee ja soluväliaineen rakenne lopulta muuttuu. Verinahka ei enää kykene tukemaan orvaskettä ja ilmejuonteet alkavat muodostua. 

Ajan kuluessa, iho käy läpi useita fysiologisia muutoksia. Erityisesti verinahan surkastuminen, joka on suoraa seurausta fibroplastien määrän vähentymisestä, johtaa glykosaminoglykaanien vähenemiseen. Suojautumalla entsyymien aiheuttamia pitoisuuksien laskuja vastaan, heparaanisulfaattiproteoglykaani toimii FGF-2n varastona mahdollistaen solujen tarpeiden mukaisen erittymisen. FGF-2 tehostettu suoja mahdollistaa fibroplastien ja keratinosyyttien lisääntymisen ja estää kollagenaasia. Tämä suojatoiminto mahdollistaa ihon paremman puolustuskyvyn. 

Palaan vielä näihin teemoihin ja avaan aihetta enemmän. :)

Kotisivut: GLORIA TERREUR

Lähteet:

*Ihmisen fysiologia ja anatomia,Walter Nienstedt, Osmo Hänninen, Antti Arstila, sanoma 2014

*https://www.slideshare.net/drnateghi/skin-aging-28801041

*https://www.slideshare.net/daulatramdhaked/aging-face-ppt

*Natinuel koulutukset